Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
27282930123
45678910
11121314151617
18192021222324
25262728293031

RSS

 A world full of people in need...
11.01.2010 11:55 | Selah

Declan Galbraith: Tell me why

In my dream, children sing
a song of love for every boy and girl
The sky is blue and fields are green
and laughter is the language of the world
Then I wake and all I see,
is a world full of people in need

Chorus:
Tell me why (why) does it have to be like this?
Tell me why (why) is there something I have missed?
Tell me why (why) cos I don't understand
When so many need somebody,
we don't give a helping hand
Tell me why?


Everyday I ask myself,
what will I have to do to be a man?
Do I have to stand a fight,
to prove to everybody who I am?
Is that what my life is for,
to waste in a world full of war?

Chorus:
Tell me why (why) does it have to be like this?
Tell me why (why) is there something I have missed?
Tell me why (why) cos I don't understand
When so many need somebody,
we don't give a helping hand
Tell me why?


Chorus:
(children)tell me why?(Declan)tell me why?
(children)tell me why?(Declan)tell me why?
(together) just tell me why, why, why?

Chorus:
Tell me why (why) does it have to be like this?
Tell me why (why) is there something I have missed?
Tell me why (why) cos I don't understand
When so many need somebody,
we don't give a helping hand
Tell me why?


Chorus:
(why,why,does the tiger run)
Tell me why (why, why do we shoot the gun)
Tell me why (why,why do we never learn)
Can someone tell us why we let the forest burn?
(why,why do we say we care)
Tell me why (why,why do we stand and stare)
Tell me why (why,why do the dolphin cry)
Can some one tell us why we let the ocean die?
(why,why if we're all the same)
Tell me why (why,why do we pass the blame)
Tell me why (why,why does it never end)
Can some one tell us why we cannot just be friends?

(why, why do we close our eyes?)
(why, why do the greedy lie?)
(why, why do we fight for land?)
(can someone tell us why cos we don't understand?)
(why, why?)

Auta lasta


( Päivitetty: 11.01.2010 11:56 )

 - Selah | Kommentoi



 Apilanlehden saarna
29.07.2009 17:51 | Selah

Vuosi sitten kesällä löysin kesämökin pihasta neliapilan harvinaisen mutkat-tomalla tavalla: kyykistyin pihanurmikolla, ojensin käteni ja poimin sen! Ensimmäinen apila johon katseeni kohdistin oli nelilehtinen. Pieni mukava kesäinen juttu. Lapsuudesta astihan niitä leikkimielisesti pihanurmikolta etsittiin…

Neliapilasta sanotaan, että se on ”onnenapila”. Mutta minun rukoukseni on löytää onneni Jumalassa. Tiedän ja opin kaiken aikaa lisää sitä, että Hän on kestävän onneni lähde. Vaikka se ei aina tarkoitakaan onnellisuuden tunnetta.
Psalmissa 73 Aasaf, kuningas Daavidin aikainen leeviläinen ylistyksenjohtaja, purkaa tuntojaan nähdessään toisten menestyvän. Hän on sydämessään turhautunut ja lähellä katkeroitua (jakeet 2-3): ..minun jalkani olivat vähällä kompastua, askeleeni olivat aivan liukahtaa. Sillä minussa nousi kateus ylvästelijöitä kohtaan, kun minä näin jumalattomien menestyvän…” Mutta Jumala avaa hänen silmänsä ymmärtämään (jakeet 26,28): Vaikka minun ruumiini ja sieluni nääntyisi, Jumala on minun sydämeni kallio ja minun osani iankaikkisesti.” ja:”…sillä minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi.”
Äskettäin kesälomani viimeisinä päivinä tein useita pitkiä kävelylenkkejä luonnossa asuinpaikkani lähiympäristössä Helsingissä (huom! Helsingissäkin on luontoa). Nämä kävelyretket olivat paitsi kevyttä kunnon ylläpitoa ja luonnosta nauttimista, myös mitä suurimmassa määrin minun ja Jumalan välisiä seurustelutuokioita. Otin mukaani pienen taskukokoisen Uuden Testamentin ja pysähdyin välillä puistonpenkille sitä lukemaan, sitten jatkoin taas matkaani pureskellen lukemaani ja jutellen Jumalalle asioita sydämestäni.
Kävelyreittini varrella on korkean heinikon vallassa oleva luonnonvarainen niitty, jonka poikki kulkee mutkitteleva patikkapolku. Niitty kasvaa monia luonnonvaraisia kasveja, pääasiassa heiniä, timoteitä, puna-apilaa, voikukkaa, päivänkakkaraa, peltosauniota… Aivan polun reuna on matalamman kasvillisuuden valloittama: poimulehteä, pihasauriota, piharatamoa, valkoapilaa…
Monta kertaa niityn poikki kulkiessani katsastin puolihuolimattomasti polun reunan. Välillä kyykistyin milloin minkäkin mättään äärelle ”onnenapilaani” etsimään varmana siitä, että tästä se kyllä nyt löytyy. Vaan eipä löytynyt, ei sitten millään. Hieman turhautuneena ja vähän itseeni huvittuneena jatkoin matkaani.
Erään kerran tuolla pellolla koin, että Jumalalla oli minulle asiaa. Halusin kuunnella. Miksi minä etsin neliapilaa? Mitä se minulle merkitsee? Katselin niittyä, sen poikki mutkittelevaa polkua ja polun varrella kasvavia kasveja. Aloin nähdä kuinka jokainen noista kasveista julisti Luojan suuruutta ja huolenpitoa, elämän lahjaa, kasvua, sunnitelmallisuutta…  Ne olivat kasvaneet pienestä siemenestä kukin lajinsa mukaan. Jokainen niistä kurottautui kohti valoa, kohti aurinkoa, josta ne varastoivat itseensä elämän voimaa. Ne kasvoivat juuret syvällä mustassa mullassa imien siitä ravintoa ja kosteutta, mutta latva avoimen taivaan alla, korkeutta kohti kurottautuen.
Näin äkkiä tavalliset kolmiapilat ja kokonaiset apilamättäät täynnä kasvun ihmettä! Niityn kaikki kasvit julistivat Jumalan kunniaa ja suuruutta ja luomisvoimaa. Jumalan yltäkylläisyyttä. Tuonkin ruohonkorren Jumala on suunnitellut. Jumala sanoi vaim sanan ja niin tapahtui. Ja Jumala näki, että se oli hyvä. ”Kasvakoon maa vihantaa, ruohoja, jotka tekevät siementä, ja hedelmäpuita, jotka lajiensa mukaan kantavat maan päällä hedelmää, jossa niiden siemen on” (1 Moos 1:11). Ja niin ne ovat kasvaneet kautta vuosituhansien - lajiensa mukaan.
Jos Jumalaa näin ylenpalttisesti on vuodattanut luomisvoimaansa ja huolenpitoansa kedon kasveille, joka tänään poimitaan ja huomenna uuniin heitetään, kuinka paljon enemmän minä ihminen, Jumalan kuvaksi luotu, olen saanut osakseni? Jumalan kaikki lupaukset ovat niin ja aamen niille, jotka uskovat. Sillä niin monta kuin Jumalan lupausta on, kaikki ne ovat hänessä "on"; sen tähden tulee hänen kauttaan myös niiden "amen", Jumalalle kunniaksi meidän kauttamme." (2 Kor. 1:20)
Hymyilytti jatkaessani matkaa. Mietin mielessäni: ”Niin. En löytänyt neliapilaa. Mutta löysin jotain enemmän. Löysin lukemattoman määrän kolmiapiloita, joista jokainen piti minulle saarnan keskellä kesäistä niittyä.”
Jumalan huumorintajua lienee se, että noin kymmenisen metriä myöhemmin kaunis pitkävartinen neliapila (kuvissa) ojenteli minulle kaulaansa matalampien piharatamoiden ja pihasaurioiden keskeltä. Katseeni osui siihen aivan "sattumalta". Siinä se nyt oli, etsimättä löytynyt. Se esitteli harvinaisuuttaan minulle ja ennen kuin ehdin ajatellakin, olin jo hämmästyksissäni poiminut sen käteeni. Mietin, kuinka olin onnistunut kulkemaan polun niin monta kertaa edes takaisin suoranaisesti kompastumatta siihen, sillä se oli osittain polun puolella. Tämä neliapila oli kuin Jumalan hyväntahtoinen hymy minulle. Siinä se oli ollut koko ajan, mutta sain löytää sen vasta kun olin etsinyt oikeita asioita.
Olisin voinut hyvin jättää apilani pellolle jatkamaan kasvuansa, mutta  innostuksissani ehdin poimia sen käteeni. Kuivaan ja prässään sen raamattuni välissä ja muistan Jumalan hymyn.
Matt. 6:33 Jeesus sanoo vuorisaarnassaan: ”…etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä (muu) teille annetaan.”
 
 


( Päivitetty: 01.08.2009 10:41 )

 - Selah | Kommentoi



 Kutsuttu elämään
14.06.2009 21:02 | Selah

On ihmeellistä ajatella, että jokaisen ihmisen elämällä on alkuperäinen jumalallinen tarkoitus. Suunnitelma. Käsikirjoitus, joka tekee elämästä merkityksekkään.

Vaikka kaikki ihmiset eivät saa samanarvoista lähtöasetelmaa elämälleen, jokainen on Jumalan silmissä kallis. Jokaisen syntymä on Jumalan tahto, kukaan ei ole vahinko. Elämä on Jumalan tahto. Lasta ei odota vain raskaana oleva äiti ja isä, vaan myös Luoja Jumala.  Ja vaikka olisit äitisi ja isäsi silmissä silkka "vahinko", et ole koskaan ollut sitä Jumalan silmissä. Hän oli ottamassa sinua vastaan kun synnyit. Et ehkä tuntenut häntä vielä silloin, mutta hän oli joka tapauksessa läsnä. Jumala iloitsi syntymästäsi ja halajaa saada toteuttaa suunnitelmansa ja tarkoituksensa elämässäsi. Sinun ja minun. Jokaisen!

Ihmisiä syntyy jatkuvasti mitä vaikeampiin olosuhteisiin. Voisi aiheellisesti kysyä, miksi Jumala sallii viattomien lasten syntyvän esim. väkivaltaisiin huumeriippuvaisiin perheisiin, hyväksikäyttäjien perheisiin, väkivallan ja kurjuuden keskelle, nälkäkuoleman uhriksi tai vakavasti sairaana... Miksi Jumala sallii? Eikö sellaisen lapsen olisi parempi olla syntymättä?

Ilman Hänen kutsuaan ei kukaan voi syntyä. Vaikka elämäsi lähtökohdat olisivat olleet kurjaakin kurjemat, olet kutsuttu elämään. Olet kutsuttu Jumalan yhteyteen. Olet kutsuttu saavuttamaan Jumalan parhaan omassa elämässäsi. Olet ainutlaatuinen ja kutsusi on ainutlaatuinen. Kukaan toinen ei voi sinun paikkaasi täällä täyttää.

Elämä on Jumalan tahto, mutta aina ne olosuhteet joihin lapsi syntyy, ei ole Jumalan tahto. Esim. raskauden aikana huumeitä käyttänyt äiti saattaa synnyttää vauvan, jonka elämän ensimmäinen kokemus on ne hirvittävät vieroitusoireet, jotka hän joutuu käymään lävitse heti syntymänsä jälkeen. Mutta monet kertomukset todistavat, että kurjistakin lähtökohdista nousseet ihmiset voivat toteuttaa Jumalan suunnitelmaa elämässään, kun Jumala pääsee sitä hallitsemaan. Jumalalla on varaa sallia tällaista, koska Hän tietää, että Jeesuksen veri riittää parantamaan ja pelastamaan ihmisiä kaikista olosuhteista. Ei ole olemassa toivottomia tapauksia. Mitkä ovat ihmiselle toivottomia, eivät ole Jumalalle. 

Toisaalta ulkonaisesti hyvätkin lähtökohdat elämäänsä saanut ihminen saattaa kulkea läpi elämänsä kaukana Jumalan tahdosta. Usein liian hyvät olosuhteet eivät herätä ihmisessä kaipuuta Jumalan puoleen, monesti vasta ikävyydet saavat meidät kääntymään vilpittömästi Jumalan puoleen ja huutamaan Häneltä apua.

Kaikki meidät pois poikenneet Jumala haluaa kutsua elämään, siihen elämään, joka Hänen suunnitelmissaan oli ennen syntymäämme.

Room 3:12 "kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet..."

Jer 29: 11  "Sillä minä tunnen ajatukseni, jotka minulla on teitä kohtaan, sanoo Herra: rauhan eikä turmion ajatukset; minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. 12  Silloin te huudatte minua avuksenne, tulette ja rukoilette minua, ja minä kuulen teitä. 13  Te etsitte minua ja löydätte minut, kun te etsitte minua kaikesta sydämestänne. 14  Ja niin minä annan teidän löytää itseni, sanoo Herra, ja minä käännän teidän kohtalonne..."


( Päivitetty: 14.06.2009 22:03 )

 - Selah | Kommentoi



 "Jos ei heilaa helluntaina....
31.05.2009 21:15 | Selah

niin ei koko kesänä" on kuultu sanottavan kautta aikojen.

Mutta tänään kuulin toiveikkaan uuden muunnelman tästä tutusta vanhasta sananparresta: 

"Jos ei heilaa helluntaina, niin jono juhannuksena" :)

Niin kiva kun tähän olisikin uskoa, niin yhtä totta ja yhtä epätotta ovat molemmat.

Onneksi se ei ole kiinni siitä, mitä sanoo vanha uskomus.

Joka aamu on uusi armo, joka aamu on uudet mahdollisuudet, joka aamu alkaa uusi elämä.

Usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan mikä ei näy. (Hepr 11:1)

Tänään yksinäinen löytää huomenna yhteyden. Tänään hyljätty on huomenna rakastettu. Tänään lannistunut nousee huomenna uuteen rohkeuteen.

KAikki Jumalan lupaukset koskevat tulevaisuutta. Kaikki Jumalan lupaukset koskevat sitä, mitä emme näe! Lupaukset koskevat aikaa ja asioita, jotka ovat vasta tulossa.

Epätoivon hetkellä ojentaudumme sen mukaan. Uskomme.

Ja kaikkein suurin lupaus jonka olemme saaneet, voittaa kaikki muut:

"Ja tämä on se lupaus, minkä hän on meille luvannut, iankaikkinen elämä" (1 Joh 2:24)

Tämä kirjoitus sai inspiraationsa Helsingin Agricolankirkossa pidetyn Tuomasmessun saarnasta 31.5.09


( Päivitetty: 31.05.2009 22:05 )

 - Selah | Kommentoi



 Jumalasta ja ihmisestä
16.04.2009 20:32 | selah

Elämme hämmentäviä aikoja talouselämässä maailmanlaajuisesti, mutta myös hengellisellä rintamalla. Monenlaiset opintuulet pyrkivät heittelemään Jumalan lapsiakin. Kaikki tulee arvioida Jumalan Sanan, eli Raamatun avulla.

Emme voi sokeasti luottaa siihen, mikä näyttää, tuntuu tai maistuu hyvältä. Tai siihen, mihin suuret johtajat uskovat, tai mihin suuret kansanjoukot uskovat. Emme voi luottaa ihmeisiin ja merkkeihinkään, sellaisenaan. Emme voi luottaa profetiaankaan, sellaisenaan. Emme voi absoluuttisesti luottaa siihenkään, mitä omatuntomme sanoo, koska sekin on turmeluksen alainen ja monien väärien valintojen tähden vääristynyt.

Pyhä Henki (raamattu käyttää hänestä myös nimeä Jumalan Henki ja Jeesuksen Henki) on luvannut johdattaa meitä kun kuljemme rukoillen.

Jeesus Kristus on punainen lanka läpi koko raamatun. Jeesus on tie, totuus ja elämä. Jeesus on ovi. Jeesus on Hyvä Paimen. Jeesus on lihaksi tullut Jumala. Hän on ihminen joka eli ihmisen elämän, mutta koska hän on myös Jumala, hän pystyi elämään synnittömänä. Siksi hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa ovat välttämättömiä. Vain synnitön pystyi murtamaan kuoleman vallan, voittamaan, nousemaan ylös. Kuolema ei voinut häntä pitää, sillä hänen hengessään/sielussaan ei ollut tahraa eikä ryppyä.

Ihminen on ruumis, sielu ja henki. Hengellinen voittaa fyysisen. Usein ajattelemme kuolemaa vai fyysisenä tapahtumana. Mutta hengellinen kuolema on vaarallisin, koska se erottaa meidät Jumalasta, rakkaudesta ja pelastuksesta.  Ihminen on luotu iankaikkisuusolennoksi, siksi fyysinen tai hengellinen kuolemakaan ei tee meitä olemattomiksi. Jatkamme olemassaoloa, mutta hengen tilastamme riippuu mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Usko tapahtuu ihmisen hengessä, Jumalan Pyhän Hengen vaikutuksesta. Uskon kautta Jeesukseen pelastumme hengelliseltä kuolemalta ja ikuiselta erolta Jumalasta. Uskon kautta lopulta pelastumme myös fyysiseltä kuolemalta: saamme samanlaisen kirkastetun uuden ruumiin, jonka Jeesus Kristus sai noustessaan ylös haudasta.

Eikö sitä kannata tavoitella? :9


 - selah | Kommentoi


©2017 Löytöjä uskosta ja elämästä! - suntuubi.com